Taidenäyttely rakentuu kuin palapeli. Jo kuukausia ennen näyttelyä kaivetaan laatikosta kaikki taivaspalat pienine pilvenhattaroineen ja niitä kieputellaan yhteen pala palalta, kunnes tausta on kokonaisuudessaa valmis. Lopuksi säästellään värikkäimmät palaset, jotka haasteiden kautta loksahtelevat yhteen näyttäen loistokkaan lopputuloksen. HoviArtin tuhatpalaisessa pelissä on jäljellä enää kourallinen värikkäitä palasia, jotka löytänevät paikkansa kuvasta ensi viikon aikana, kun viimeisetkin taiteilijat ja avustajat saapuvat rakentamaan näyttelytilansa. Jännittävät viimeiset vaiheet ovat siis käsillä.
Crossover -näyttelykirjamme on saatu toimitettua kirjapainoon ja jos kaikki menee suunnitelmien mukaan, on kirjaa myynnissä jo näyttelyn avajaisjuhlassa.
Alkuviikosta meillä oli vieras Lontoosta. Angela de la Cruzin avustaja Colin Guillemet oli tekemässä De la Cruzin töiden ripustusta. Maanantaina aamupäivällä kuljetusfirman auto toi valtavat laatikot, joissa työt olivat pakattuina. Onneksi oli Guillemet paikalla tuntemassa työn ja pakkauslaatiokoiden anatomiaa! Pekka Jylhä rakensi tilansa viikonlopulla ja täytyy jo tässä vaiheessa vuotaa julki sisäpiirin tietoa sen verran, että kyllä tuli myllyn ja meijerin tiloista vaikuttavan näköisiä!
Juhannuksen jälkeen jatkuu näyttelytohinat uudella energialla.
torstai 18. kesäkuuta 2009
torstai 28. toukokuuta 2009
Yhtäkkiä on kevät edennyt niin pitkälle, että avajaisiin on enää alle kuukausi. Onneksi valmistelutkin ovat ottaneet jo reilun harppauksen eteenpäin, vaikkakin paljon on vielä tehtävää. Perinteinen näyttelykatalogi valmistunee jälleen ihan viimeisinä päivinä ennen avajaisia - osa teoksista kun saadaa kuvattua vasta juhannusviikon alussa.
Viime viikolla Antti Laitinen kävi tekemässä ripustuksensa lähes valmiiksi. Maanantain ja tiistain aikana koko komeus sai viimeisen silauksen. Nyt kun vielä siivotaan pitkän talven jäljet huoneesta pois, niin johan on hienoa! Navettaan rakennettu metsä on kertakaikkisen vaikuttava.
Kuraattori Cavén oli myös alkuviikosta Anttolassa. Kiikuttipa tuo pubiinsa pari ihka uutta taiteen teosta ja haaveili uuden näyttelytilan valtauksesta. Kuraattori on nyt iskenyt silmänsä suuren navettarakennuksen kulmauksessa sijaitsevaan vanhaan rähjäiseen autotalliin. Kauhistuttavalta vaikutti tila ensisilmäyksellä, mutta kun Cavén kertoi ideasta hieman enemmän, alkoi se kuulostaa tavoittelemisen arvoiselta kohteelta.
Viime viikolla Antti Laitinen kävi tekemässä ripustuksensa lähes valmiiksi. Maanantain ja tiistain aikana koko komeus sai viimeisen silauksen. Nyt kun vielä siivotaan pitkän talven jäljet huoneesta pois, niin johan on hienoa! Navettaan rakennettu metsä on kertakaikkisen vaikuttava.
Kuraattori Cavén oli myös alkuviikosta Anttolassa. Kiikuttipa tuo pubiinsa pari ihka uutta taiteen teosta ja haaveili uuden näyttelytilan valtauksesta. Kuraattori on nyt iskenyt silmänsä suuren navettarakennuksen kulmauksessa sijaitsevaan vanhaan rähjäiseen autotalliin. Kauhistuttavalta vaikutti tila ensisilmäyksellä, mutta kun Cavén kertoi ideasta hieman enemmän, alkoi se kuulostaa tavoittelemisen arvoiselta kohteelta.
torstai 14. toukokuuta 2009
Kulttuurikunto suosittelee!
Anttolanhovin kuntoutustarjonta laajenee. HoviArt -näyttelyn katsastamalla voi omatoimisesti kohottaa kulttuurikuntoaan! Lipunmyynnin yhteyteen tulee jakoon kulttuurikuntokortteja, johon vierailun voi merkata ylös ja kasvattaa kuntoaan edelleen uusien kulttuurielämysten parissa. Lisää aiheesta: http://kulttuurikunto.yle.fi/
keskiviikko 29. huhtikuuta 2009
HoviArt 2009 sai nimekseen Crossover
Nimi on englanninkielinen, kun on näyttelykin tänä vuonna kansainvälinen. Sana on monimerkityksinen eli kivasti jättää tulkinnanvaran. Sanan suomennos voi asiayhteydestä riippuen olla ylityspaikka, vaihto, sekoitus, risteytys, koko kansan hitti…
Seuraavanlaisiakin määritelmiä sanalle löytyi:
- A piece of fiction that borrows elements from two or more fictional universes
- A place where one thing crosses another
- A blend of multiple styles of music, intended to appeal to a wider audience
- An automobile that is a mix of two kinds of automobiles, i. e. the Pontiac Torrent
Lyhykäisyydessään kuitenkin viittaa kaikensorttiseen sekoittumiseen oli kyse sitten eri tyylilajeista, automalleista tai vaikkapa geneettisestä risteytymisestä.
lähteitä: www.sanakirja.org; www.kaannos.com
Seuraavanlaisiakin määritelmiä sanalle löytyi:
- A piece of fiction that borrows elements from two or more fictional universes
- A place where one thing crosses another
- A blend of multiple styles of music, intended to appeal to a wider audience
- An automobile that is a mix of two kinds of automobiles, i. e. the Pontiac Torrent
Lyhykäisyydessään kuitenkin viittaa kaikensorttiseen sekoittumiseen oli kyse sitten eri tyylilajeista, automalleista tai vaikkapa geneettisestä risteytymisestä.
lähteitä: www.sanakirja.org; www.kaannos.com
maanantai 20. huhtikuuta 2009
Ensimmäiset taideteokset lähes lähtövalmiudessa!
Aivan ensimmäisenä tulevan kesän näyttelytöistä kartanolle saadaan Antti Laitisen työ, joka tuodaan Haukiputaalta ensi maanantaina. Siitä seuraavana saapuukin jo parin päivän päästä Miina Äkkijyrkän teoksia. Hiljalleen alkaa siis näyttely konkretisoitua paikan päällä.
Cavén matkaili viime viikolla Lontoossa ja tapasi taiteilijakaartin ulkomaan edustajia A K Dolvenia ja Angela de la Cruzia. Nyt on päätetty myös se, mitä heiltä tänne Anttolaan meren takaa tuodaan. Ainakin siltä vaikuttaisi, että de la Cruzin töitä on vaikea matkalla kadottaa...
Kuljetusten lisäksi täällä touhuillaan uutta nettisisältöä HoviArtille. Piakkoin kannattaa siis kurkkailla myös osoitteeseen www.anttolanhovi.fi/hoviart.
Cavén matkaili viime viikolla Lontoossa ja tapasi taiteilijakaartin ulkomaan edustajia A K Dolvenia ja Angela de la Cruzia. Nyt on päätetty myös se, mitä heiltä tänne Anttolaan meren takaa tuodaan. Ainakin siltä vaikuttaisi, että de la Cruzin töitä on vaikea matkalla kadottaa...
Kuljetusten lisäksi täällä touhuillaan uutta nettisisältöä HoviArtille. Piakkoin kannattaa siis kurkkailla myös osoitteeseen www.anttolanhovi.fi/hoviart.
torstai 16. huhtikuuta 2009
Cavén taiteilee televisiossa
Strada -ohjelmassa Yle tv 1:llä tänään perjantaina klo 21.30 Anttolanhovin taiteellinen johtaja, HoviArt -näyttelyn kuraattori Kari Cavén tekee romusta taidetta.
Tilannekatsaus 16.4.
Hiljalleen alkaa olla taiteilijoilla selvät sävelet näyttelytöiden suhteen. Miina Äkkijyrkkä vieraili viime viikolla ensimmäistä kertaa Anttolanhovissa ja kartanon näyttelytiloissa, ja näyttelytyötkin taisivat jo tulla päätetyksi. Mainiota!
Pekka Jylhä on tehnyt suunnitelmiaan helmikuun aikana ja vappuna taiteilija jälleen saapuu jalostamaan ajatuksia astetta pidemmälle.
Terike Haapoja vielä tuumailee kiinnostavaan näyttelytilaansa, tallin vintille, tulevia teoksia. Hiljaa hyvä tulee.
Laitisen Antti on aikeissa saada näyttelytilansa kokonaisuudessaan valmiiksi jo toukokuussa, peräti kuukautta ennen avajaisia - esimerkillistä toimintaa!
Kuraattori Cavén lomailee Lontoossa, mutta saapa hoitaa hieman HoviArt-velvollisuuksiaankin. Cavén tapaa A K Dolvenin, Angela de la Cruzin sekä Lisson Galleryn johtajan. Yksissä tuumin he päättänevät, mitä töitä Angelalta saadaan Anttolaan. Jännällä odottelen uutisia.
Pekka Jylhä on tehnyt suunnitelmiaan helmikuun aikana ja vappuna taiteilija jälleen saapuu jalostamaan ajatuksia astetta pidemmälle.
Terike Haapoja vielä tuumailee kiinnostavaan näyttelytilaansa, tallin vintille, tulevia teoksia. Hiljaa hyvä tulee.
Laitisen Antti on aikeissa saada näyttelytilansa kokonaisuudessaan valmiiksi jo toukokuussa, peräti kuukautta ennen avajaisia - esimerkillistä toimintaa!
Kuraattori Cavén lomailee Lontoossa, mutta saapa hoitaa hieman HoviArt-velvollisuuksiaankin. Cavén tapaa A K Dolvenin, Angela de la Cruzin sekä Lisson Galleryn johtajan. Yksissä tuumin he päättänevät, mitä töitä Angelalta saadaan Anttolaan. Jännällä odottelen uutisia.
keskiviikko 1. huhtikuuta 2009
HoviArt 2009 -taiteilijat tapetilla
Ensi kesän HoviArt -taiteilijoiksi Anttolanhovin taiteellinen johtaja Kari Cavén on kutsunut kaksi lontoolaistaiteilijaa: Angela de la Cruzin sekä Anne Katrine Dolvenin, joka on norjalaissyntyinen ja asuukin osan ajasta Lofooteilla. Molemmat ovat kotimaidensa kansainvälisesti tunnetuimpia taiteilijoita. Suomalaisista nykytaiteilijoista HoviArtiin osallistuu Terike Haapoja, Pekka Jylhä, Antti Laitinen sekä Miina Äkkijyrkkä.
Tämänvuotiset taiteilijavalinnat ovat paitsi erinomaisen kiehtovia taiteilijoita myös varsin ajankohtaisia henkilöitä.
Ylen kulttuurin ajankohtaisohjelmassa Stradassa on tänä vuonna Miina Äkkijyrkkä taiteillut veistoksia lehmän lannasta ja Pekka Jylhä kertonut taiteestaan, jossa käyttäää toisinaan elementtinä kuolleita jäniksiä. Äkkijyrkän Vuosaaren perinnetilan kohtalosta teki juttua MTV3 -kanavan 45 minuuttia-ohjelma viime joulukuussa. Jakso on vielä nähtävillä maikkarin nettitelevisiossa. Eilisessä Länsi-Savossa puolestaan kerrottiin Äkkijyrkän kyyttöjen uudesta ihanasta kesälaitumesta, joka toivottavasti sijaitsee - missäs muuaallakaan kuin Anttolan Hovin Kartanolla!
Terike Haapoja otti vastaan tammikuussa Suomen taiteilijayhdistyksen dukaattipalkinnon Maineikkaalla palkinnolla on yli satavuotinen historia, ja sen ovat aikanaan saaneet muun muassa Albert Edelfelt ja Helene Schjerfbeck.
Huomenna torstaina kannattaa avata televisio neloskanavalta kello kymmeneltä illalla. Suorassa lähetyksessä Maria! -ohjelmassa Miina Äkkijyrkkä ja Kari Cavén keskustelevat taiteilijan suhteesta julkisuuteen.
Tämänvuotiset taiteilijavalinnat ovat paitsi erinomaisen kiehtovia taiteilijoita myös varsin ajankohtaisia henkilöitä.
Ylen kulttuurin ajankohtaisohjelmassa Stradassa on tänä vuonna Miina Äkkijyrkkä taiteillut veistoksia lehmän lannasta ja Pekka Jylhä kertonut taiteestaan, jossa käyttäää toisinaan elementtinä kuolleita jäniksiä. Äkkijyrkän Vuosaaren perinnetilan kohtalosta teki juttua MTV3 -kanavan 45 minuuttia-ohjelma viime joulukuussa. Jakso on vielä nähtävillä maikkarin nettitelevisiossa. Eilisessä Länsi-Savossa puolestaan kerrottiin Äkkijyrkän kyyttöjen uudesta ihanasta kesälaitumesta, joka toivottavasti sijaitsee - missäs muuaallakaan kuin Anttolan Hovin Kartanolla!
Terike Haapoja otti vastaan tammikuussa Suomen taiteilijayhdistyksen dukaattipalkinnon Maineikkaalla palkinnolla on yli satavuotinen historia, ja sen ovat aikanaan saaneet muun muassa Albert Edelfelt ja Helene Schjerfbeck.
Huomenna torstaina kannattaa avata televisio neloskanavalta kello kymmeneltä illalla. Suorassa lähetyksessä Maria! -ohjelmassa Miina Äkkijyrkkä ja Kari Cavén keskustelevat taiteilijan suhteesta julkisuuteen.
keskiviikko 25. maaliskuuta 2009
Jotain uutta, jotain vanhaa
Energistä alkavaa kevättä, HoviArtin ystävät!
Uuden HoviArt-näyttelyn suunnittelutyö on alkanut jo hyvissä ajoin viime syksynä. Kuraattori Kari Cavén löysi jälleen häkellyttävän taiteilijaryhmän näytteilleasettajiksi ja marras- joulukuun aikana lähes kaikki pääsivät käymään Anttolanhovissa tutustumassa kartanon uniikkeihin näyttelytiloihin. Ennen kuin tämän syvemmin pureudutaan tulevaan kesään, on aika muistella hieman viime kesää muutaman kuvan kera.
Kesän 2008 näyttelyn nimi oli Kuudes kattaus ja samaa nimeä kantaa näyttelystä tehty kirja. Tina Cavén kirjoitti kirjaan artikkelin Hedonisteja ja askeetteja aterian ja teoksen välimaastossa. Kuvat ovat jo totuttuun tapaan takuuvarmasti osaavan teoskuvaajamme Jussi Tiaisen ottamia. Jos suinkin mahdollista, kannattaa etsiä tämä kirja kouraan ja tutkia, kuinka huippukokki Markus Maulavirran ja taiteilija Kari Cavénin ajatukset ruoasta ja taiteesta, hedonistisista ja esteettisistä nautinnoista eroavat toisistaan.
Näyttelyn rakentamisessa oli oma työnsä, mutta viimeistään avajaisissa, leppoisissa puutarhajuhlissa, sai nähdä omin silmin, kuinka hienoa työtä jälleen oltiin saatu aikaiseksi - taiteilijat ja Anttolanhovin väki yhdessä tuumin. Kuudes kattaus oli kertakaikkisen komea.
Anttolanhovin johtaja Juhani Palonen ja HoviArtin touhutäti Lispe tervehtivät ajavaispäivänä lehdistöä.
Toimittaja tutustumassa Jari Silomäen kuvasarjaan Tavanomaisia kaupunkeja tavanomaisina päivinä.
Eija-Liisa Ahtila kertoo teoksestaan Välinpitämättömyyden kaapu.
HoviArt 2008 -taiteilijat ja kirjatyöryhmä kukitettavana avajaisissa. Takimmaisena katoksen varjoissa piileskelee Villu Jaanisoo, toisessa rivissä vasemmalta lukien poseeraavat Eija-Liisa Ahtila, Nina Roos, Jussi Tiainen ja Kari Cavén (juuri ja juuri puoli naamaa näkyvissä...), eturivissä Jari Silomäki, Kaarina Kaikkonen, Tina Cavén ja Maria Appelberg.
Avajaistunnelmia avajaisissa auringonlaskun aikaan. Kuvassa kesän 2007 HoviArt -assari Sussu siippansa Arton kanssa.
HoviArt on oikeastaan olemassa näiden kahden kaunottaren ansiosta, joiden kautta Palosen Jussi ja Cavénin Kari toisiinsa tutustuivat yli kaksi vuosikymmentä sitten. Kuvassa siis vanhat tarhatoverit Jussin tytär Kaisla ja Karin tytär Epi.
Uuden HoviArt-näyttelyn suunnittelutyö on alkanut jo hyvissä ajoin viime syksynä. Kuraattori Kari Cavén löysi jälleen häkellyttävän taiteilijaryhmän näytteilleasettajiksi ja marras- joulukuun aikana lähes kaikki pääsivät käymään Anttolanhovissa tutustumassa kartanon uniikkeihin näyttelytiloihin. Ennen kuin tämän syvemmin pureudutaan tulevaan kesään, on aika muistella hieman viime kesää muutaman kuvan kera.
Kesän 2008 näyttelyn nimi oli Kuudes kattaus ja samaa nimeä kantaa näyttelystä tehty kirja. Tina Cavén kirjoitti kirjaan artikkelin Hedonisteja ja askeetteja aterian ja teoksen välimaastossa. Kuvat ovat jo totuttuun tapaan takuuvarmasti osaavan teoskuvaajamme Jussi Tiaisen ottamia. Jos suinkin mahdollista, kannattaa etsiä tämä kirja kouraan ja tutkia, kuinka huippukokki Markus Maulavirran ja taiteilija Kari Cavénin ajatukset ruoasta ja taiteesta, hedonistisista ja esteettisistä nautinnoista eroavat toisistaan.
Näyttelyn rakentamisessa oli oma työnsä, mutta viimeistään avajaisissa, leppoisissa puutarhajuhlissa, sai nähdä omin silmin, kuinka hienoa työtä jälleen oltiin saatu aikaiseksi - taiteilijat ja Anttolanhovin väki yhdessä tuumin. Kuudes kattaus oli kertakaikkisen komea.
Anttolanhovin johtaja Juhani Palonen ja HoviArtin touhutäti Lispe tervehtivät ajavaispäivänä lehdistöä.
Toimittaja tutustumassa Jari Silomäen kuvasarjaan Tavanomaisia kaupunkeja tavanomaisina päivinä.
Eija-Liisa Ahtila kertoo teoksestaan Välinpitämättömyyden kaapu.
HoviArt 2008 -taiteilijat ja kirjatyöryhmä kukitettavana avajaisissa. Takimmaisena katoksen varjoissa piileskelee Villu Jaanisoo, toisessa rivissä vasemmalta lukien poseeraavat Eija-Liisa Ahtila, Nina Roos, Jussi Tiainen ja Kari Cavén (juuri ja juuri puoli naamaa näkyvissä...), eturivissä Jari Silomäki, Kaarina Kaikkonen, Tina Cavén ja Maria Appelberg.
Avajaistunnelmia avajaisissa auringonlaskun aikaan. Kuvassa kesän 2007 HoviArt -assari Sussu siippansa Arton kanssa.
HoviArt on oikeastaan olemassa näiden kahden kaunottaren ansiosta, joiden kautta Palosen Jussi ja Cavénin Kari toisiinsa tutustuivat yli kaksi vuosikymmentä sitten. Kuvassa siis vanhat tarhatoverit Jussin tytär Kaisla ja Karin tytär Epi.
maanantai 16. kesäkuuta 2008
On aika viilata Villun työ
Viime vuonna tallin vintin kattoon sidotut 7000 loisteputkea saavat hämmästyttää näyttelyvieraita vielä tämän kesän. Pitkä talvi on kuitenkin tehnyt tehtävänsä ja pikkuisen kaipaa Himalaja yleisilmeen ehostusta. Jokunen lamppu kun on päättänyt päivänsä syöksymällä lattiaan ja muutaman lanka on venähtänyt ylipitkäksi.
Arkistokuvaa viime keväältä. Villu ja apujengi rakentamassa massiivista teosta.
Yllä olevassa kuvassa on kyseessä jo itse lamppujen ripustus. Muistellaanpa kuitenkin, mitä kaikkea sitä ennen tapahtui.
Kartanolle kuljetettiin laatikoittain käytettyjä loisteputkia, joista teoksen rakentajat valikoivat ehjimmät ja siisteimmät.
Ja ennen kuin ripustaminen oli mitenkään mahdollista, oli suoritettava muutama valmisteleva toimenpide: lampun kantaan pieneen nipukkaan solmittiin vahvaa lankaa. Solmukohta sinetöitiin kunnon turauksella kuumaliimaa.
Kaiken tämän luovan hulluuden takana oli siis kuvanveistäjä Villu Jaanisoo. Taustalla valkokankaalla kuultaa Google Earth -kartta Himalajan vuoristosta.
Ja koneelta kartanolle karkaa Malla
Arkistokuvaa viime keväältä. Villu ja apujengi rakentamassa massiivista teosta.
Yllä olevassa kuvassa on kyseessä jo itse lamppujen ripustus. Muistellaanpa kuitenkin, mitä kaikkea sitä ennen tapahtui.
Kartanolle kuljetettiin laatikoittain käytettyjä loisteputkia, joista teoksen rakentajat valikoivat ehjimmät ja siisteimmät.
Ja ennen kuin ripustaminen oli mitenkään mahdollista, oli suoritettava muutama valmisteleva toimenpide: lampun kantaan pieneen nipukkaan solmittiin vahvaa lankaa. Solmukohta sinetöitiin kunnon turauksella kuumaliimaa.
Kaiken tämän luovan hulluuden takana oli siis kuvanveistäjä Villu Jaanisoo. Taustalla valkokankaalla kuultaa Google Earth -kartta Himalajan vuoristosta.
Ja koneelta kartanolle karkaa Malla
perjantai 13. kesäkuuta 2008
Vieraita vaille valmis sikala
Parin päivän työskentely taiteilja Nina Roosin kanssa antoi minulle seuraanvanlaisen kuvan: Nina on ihailtavan määrätietoinen, harkitsevainen ja tinkimätön työssään. Kaikessa rauhassa sikalaa tutkittuaan Nina päätti sävyt, joilla hänen teoksien ripustusta varten rakennetut seinät maalattaisiin. Maalikaupan kierroksen jälkeen pääsimme maalauspuuhiin ja pikaisen kuivattelun jälkeen saimmekin jo kutsua ripustusapua paikalle.
Parin päivän ripeän työskentelurupeaman tuloksena sikalaan nousi siis muutamia metrejä uutta seinää, jotka pian saivat kantaakseen Ninan taidokkaat työt. Alkuperäiset rosoiset seinät eivät nekään ilman jääneet, vaan jokunen teos nostettiin niillekin. Sikala on nyt näyttelytilana upea, selkeä kokonaisuus. Sen sijaan, että puhuttaisiin näytteille asetetuista yksittäisistä maaluksista, voisi melkein sanoa, että kyseessä on pikemminkin installaatio.
Pikku kittausten jälkeen maalauspuuhiin. Kuvassa lastaa käsittelee Malla.
Anttolanhovin johtaja Juhani Palonen kävi useaan otteeseen kurkkimassa sikalan sakkia. Tässä käydään keskustelua ripustuksesta.
Seitsenmetriselle seinälle kiinnittyy upea neliosainen kuvasarja.
Hyvä, että teokset ehtivät seinälle saakka, kun Jussi Tiainen oli jo kameransa kanssa sikalassa kuvauspaikkoja kärkkymässä.
Tältä näyttää työhönsä ja tilaansa tyytyväinen taiteilija, Nina Roos.
HoviArt-velvotteitaan hoitamaan saapui jälleen kuraattori Cavén, joka on antanut näyttelylle nimen 'Kuudes kattaus'.
Cavén ajeli paikalle punaisella pakullaan, jonka kyydissä kumijeesuskin tärisi kauhusta.
Maalisin sormin näppäimiä naputteli Malla
Parin päivän ripeän työskentelurupeaman tuloksena sikalaan nousi siis muutamia metrejä uutta seinää, jotka pian saivat kantaakseen Ninan taidokkaat työt. Alkuperäiset rosoiset seinät eivät nekään ilman jääneet, vaan jokunen teos nostettiin niillekin. Sikala on nyt näyttelytilana upea, selkeä kokonaisuus. Sen sijaan, että puhuttaisiin näytteille asetetuista yksittäisistä maaluksista, voisi melkein sanoa, että kyseessä on pikemminkin installaatio.
Pikku kittausten jälkeen maalauspuuhiin. Kuvassa lastaa käsittelee Malla.
Anttolanhovin johtaja Juhani Palonen kävi useaan otteeseen kurkkimassa sikalan sakkia. Tässä käydään keskustelua ripustuksesta.
Seitsenmetriselle seinälle kiinnittyy upea neliosainen kuvasarja.
Hyvä, että teokset ehtivät seinälle saakka, kun Jussi Tiainen oli jo kameransa kanssa sikalassa kuvauspaikkoja kärkkymässä.
Tältä näyttää työhönsä ja tilaansa tyytyväinen taiteilija, Nina Roos.
HoviArt-velvotteitaan hoitamaan saapui jälleen kuraattori Cavén, joka on antanut näyttelylle nimen 'Kuudes kattaus'.
Cavén ajeli paikalle punaisella pakullaan, jonka kyydissä kumijeesuskin tärisi kauhusta.
Maalisin sormin näppäimiä naputteli Malla
tiistai 10. kesäkuuta 2008
Takkitaidetta kaatosateessa
Jälleen saimme vieraaksemme yhden kesän HoviArt-taitelijoista. Kaarina Kaikkonen saapui sunnuntaina Anttolaan tarkoitukseen rakentaa talliin taideteos miesten takeista. Avukseen hän toi mukanaan Maritta-ystävänsä. Kävipä muuten ilmi, että nämä taiteilijatoverit ovatkin tunteneet toisensa jo kolmekymmentä vuotta.
Iso osa edellisellä viikolla pihaan ilmestyneestä sorasta oli kuuliaisesti taitelijan toiveen mukaisesti kasattu kauniiksi kukkulaksi tallin perälle. Teoksen rakentaminen saatiin käyntiin ja minäkin löysin itseni mitä kummallisimmista työtehtävistä - sivelinpä esimerkiksi multa-vesiseoksessa kastelulla rätillä valkoista seinää. Täytyy myöntää, että se oli oikeastaan melkoisen terapeuttista toimintaa. Edellisen päivän olin viettänyt kotiani kuuraillen ja seuraavana päivänä olinkin toisessa paikassa aivan tietoisesti ja tarkoituksella sotkemassa seinää. Tällä toimenpiteellä saatiin kuitenkin aikaiseksi tyylikkäästi ja luonnonmukaisesti patinoitu seinäpinta. Lisäksi Kaarina mietti värisuunnittelua ja takkien asettelua tilaan ja Maritta teki kipsikokeiluja seinään.
Maanantaiaamuna sää oli jylhän sateinen ja ukkonenki juhlavasti jyrähteli. Kartanolle saapuessani toimelias työpari oli jo aamunsa aloittaneet työmaalla. Toin täydennystä tarpeistoihin ja kohta taas touhusi kukin omassa tehtävässään: minä ja Kaarina lapion varressa hiekkakumpua hakkaamassa, Maritta kipsin ja kangastilkkujen kanssa seinänvierustalla.
Sade kohisi ulkona ja rosoisessa kivilinnassamme kaikui lapion pauke. Minä pohdin ääneen, että eipä tähän tunnelmaan osuvampaa säätä saattaisi ollakaan. Hieno tunnelma oli tilassa.
Hiekkakumpu kokonaisuudessaan tallin edustalla.
Maritta patinoi kliinisen valkoista seinää tilan yleisilmeeseen sopivaksi.
Kaarina suunnittele takkien asemointia.
Soraa ja hiekkaa sisään kannettuna. Takit vielä hakevat paikkaansa.
Anttolanhovin ahkerat apumiehet ehtivät auttaa taiteilijaa Kanaverkon katkomisessa.
Tarkkaavainen näyttelyvieras huomaa, ettei teos tyydy asettumaan ainoastaan tallitilan ytimeen, vaan sulautuu luontevasti osaksi ympäristöään.
Vesisade helpotti myös vedensaannissa. Neuvokkaat taiteilijat pukkasivat kärryt räystään alle täyttymään, ja tuossa tuokiossa kipsijauhe pääsi vesiämpäärin vetäytymään.
Sorasta, sateesta ja taiteen tekemisestä raportoi Malla
Iso osa edellisellä viikolla pihaan ilmestyneestä sorasta oli kuuliaisesti taitelijan toiveen mukaisesti kasattu kauniiksi kukkulaksi tallin perälle. Teoksen rakentaminen saatiin käyntiin ja minäkin löysin itseni mitä kummallisimmista työtehtävistä - sivelinpä esimerkiksi multa-vesiseoksessa kastelulla rätillä valkoista seinää. Täytyy myöntää, että se oli oikeastaan melkoisen terapeuttista toimintaa. Edellisen päivän olin viettänyt kotiani kuuraillen ja seuraavana päivänä olinkin toisessa paikassa aivan tietoisesti ja tarkoituksella sotkemassa seinää. Tällä toimenpiteellä saatiin kuitenkin aikaiseksi tyylikkäästi ja luonnonmukaisesti patinoitu seinäpinta. Lisäksi Kaarina mietti värisuunnittelua ja takkien asettelua tilaan ja Maritta teki kipsikokeiluja seinään.
Maanantaiaamuna sää oli jylhän sateinen ja ukkonenki juhlavasti jyrähteli. Kartanolle saapuessani toimelias työpari oli jo aamunsa aloittaneet työmaalla. Toin täydennystä tarpeistoihin ja kohta taas touhusi kukin omassa tehtävässään: minä ja Kaarina lapion varressa hiekkakumpua hakkaamassa, Maritta kipsin ja kangastilkkujen kanssa seinänvierustalla.
Sade kohisi ulkona ja rosoisessa kivilinnassamme kaikui lapion pauke. Minä pohdin ääneen, että eipä tähän tunnelmaan osuvampaa säätä saattaisi ollakaan. Hieno tunnelma oli tilassa.
Hiekkakumpu kokonaisuudessaan tallin edustalla.
Maritta patinoi kliinisen valkoista seinää tilan yleisilmeeseen sopivaksi.
Kaarina suunnittele takkien asemointia.
Soraa ja hiekkaa sisään kannettuna. Takit vielä hakevat paikkaansa.
Anttolanhovin ahkerat apumiehet ehtivät auttaa taiteilijaa Kanaverkon katkomisessa.
Tarkkaavainen näyttelyvieras huomaa, ettei teos tyydy asettumaan ainoastaan tallitilan ytimeen, vaan sulautuu luontevasti osaksi ympäristöään.
Vesisade helpotti myös vedensaannissa. Neuvokkaat taiteilijat pukkasivat kärryt räystään alle täyttymään, ja tuossa tuokiossa kipsijauhe pääsi vesiämpäärin vetäytymään.
Sorasta, sateesta ja taiteen tekemisestä raportoi Malla
torstai 5. kesäkuuta 2008
Ankan siirto
Alkuvuodesta asti Villu Jaanisoon ankka-parka on värjötellyt kartanon pihan perukoilla. Tänään kuitenkin koitti päivä, jolloin ankka pääsi arvoiselleen paikalle pihan keskiöön. Massiivisen nokkaeläimen siirtoon tarvittiin traktori nostovehkeineen sekä kaksi raavasta työmiestä. Niin ja tietenkin tomerat päällysmiehet, tai -naiset, pitämään komentoa.
Malla mallaa ankan asemointia...
... ja Lispe ohjeistaa...
...itse kunnianarvoisa ankka antaa toisten tehdä raskaat työt...
...kuten traktorin puikoissa puuhastelun.
Kesäisin terveisin, Malla
Malla mallaa ankan asemointia...
... ja Lispe ohjeistaa...
...itse kunnianarvoisa ankka antaa toisten tehdä raskaat työt...
...kuten traktorin puikoissa puuhastelun.
Kesäisin terveisin, Malla
keskiviikko 4. kesäkuuta 2008
Jari, Nina ja Kari kävivät kylässä
Valokuvataiteilija Jari Silomäki kävi toissa viikon perjantaina pikavisiitin Anttolahovissa. Aamu alkoi siis minun, Lispen, Jarin sekä huollon poikien palaverilla. Jari tutkaili tovin navettaansa ja hämmästyttävän pian hän osasi kertoa, mitä toivoi tilaan tehtävän - pienen alueen rajaavat väliseinät ja seiniin maalia.
Lispe ja Jari pohtivat, kuinka tilaan tulee valoa.
Huollon pojat Hannu ja Ipo ottavat mitat muistiin.
Seuraava viikko käynnistyikin kuvataiteilija Nina Roosin vierailulla. Ninan tilaksi varattu sikala oli vielä huolestuttavan täysi - siellä kun sahaillaan ja maalaillaan lautatavaraa uusien huviloiden rakennusaineeksi. Ninalle kuitenkin luvattiin, että tila on tyhjä, jahka hän saapuu teoksiaan ripustamaan. Taiteilija tutustui tilaansa kaikessa rauhassa ja pienen tovin päästä alkoivat visiot saada sanallisen muodon. Rujo ja rosoinen tila tuntui olevan Ninan mieleen ja tilapäisten rakenteiden avulla hän saa maalauksena esille installaatiomaiseen tapaan.
Tiloja saatiin mittailla sikalassa seisovan lautatavaran ehdoilla.
Nina, Lispe ja orrelle heitetyt työmiehen pöksyt.
Ensitunnelmat sikalassa. Ninan mukana Etelä-Savon visiitillä oli Martti Aiha.
Nina ja Martti jättivät talon väelle piirrokset ja kirjallisia ohjeita toteutettavista tilaratkaisuista.
Sittenpä viikolla sain leikkiä arkkitehtiä ja piirtää tilojen pohjapiirroksia apuna käyttäen taiteilijoiden esittämät toiveet muistiin. Mittakaavasta ei tainnut olla tietoakaan piirroksissani, mutta jospa ne tehtävänsä tekisivät.
Torstaina tulikin taas vieras. Tai siis jos nyt Cavénin Karia vieraaksi voi tässä talossa sanoa. Itselleni kuraattorin tapaaminen naamasta naamaan oli ensimmäinen laatuaan. Mies oli kyllä juurikin sellainen joviaali taiteilija, jollaiseksi olin hänet puhelinkeskusteluiden perusteella kuvitellutkin, miellyttävä tapaus. Pääasiassa Cavén tuli vierailemaan huvila-asioissa, mutta ehdittiinpä muutama sananen HoviArtistakin vaihtaa.
Tällä viikolla olen päässyt tosimiesten toimiin. Kittiä olen painellut kourakaupalla navetan seinän aukkoihin ja maalasinkin jo yhden seinän kertaalleen. Eilen kartanolla touhutessani katselin, kun kuorma-auto kävi kippaamassa kuormallisen karkeaa soraa pihaan. Jospa silläkin on jotain tekemistä näyttelyn kanssa...
HoviArt-terveisin,
Malla
Lispe ja Jari pohtivat, kuinka tilaan tulee valoa.
Huollon pojat Hannu ja Ipo ottavat mitat muistiin.
Seuraava viikko käynnistyikin kuvataiteilija Nina Roosin vierailulla. Ninan tilaksi varattu sikala oli vielä huolestuttavan täysi - siellä kun sahaillaan ja maalaillaan lautatavaraa uusien huviloiden rakennusaineeksi. Ninalle kuitenkin luvattiin, että tila on tyhjä, jahka hän saapuu teoksiaan ripustamaan. Taiteilija tutustui tilaansa kaikessa rauhassa ja pienen tovin päästä alkoivat visiot saada sanallisen muodon. Rujo ja rosoinen tila tuntui olevan Ninan mieleen ja tilapäisten rakenteiden avulla hän saa maalauksena esille installaatiomaiseen tapaan.
Tiloja saatiin mittailla sikalassa seisovan lautatavaran ehdoilla.
Nina, Lispe ja orrelle heitetyt työmiehen pöksyt.
Ensitunnelmat sikalassa. Ninan mukana Etelä-Savon visiitillä oli Martti Aiha.
Nina ja Martti jättivät talon väelle piirrokset ja kirjallisia ohjeita toteutettavista tilaratkaisuista.
Sittenpä viikolla sain leikkiä arkkitehtiä ja piirtää tilojen pohjapiirroksia apuna käyttäen taiteilijoiden esittämät toiveet muistiin. Mittakaavasta ei tainnut olla tietoakaan piirroksissani, mutta jospa ne tehtävänsä tekisivät.
Torstaina tulikin taas vieras. Tai siis jos nyt Cavénin Karia vieraaksi voi tässä talossa sanoa. Itselleni kuraattorin tapaaminen naamasta naamaan oli ensimmäinen laatuaan. Mies oli kyllä juurikin sellainen joviaali taiteilija, jollaiseksi olin hänet puhelinkeskusteluiden perusteella kuvitellutkin, miellyttävä tapaus. Pääasiassa Cavén tuli vierailemaan huvila-asioissa, mutta ehdittiinpä muutama sananen HoviArtistakin vaihtaa.
Tällä viikolla olen päässyt tosimiesten toimiin. Kittiä olen painellut kourakaupalla navetan seinän aukkoihin ja maalasinkin jo yhden seinän kertaalleen. Eilen kartanolla touhutessani katselin, kun kuorma-auto kävi kippaamassa kuormallisen karkeaa soraa pihaan. Jospa silläkin on jotain tekemistä näyttelyn kanssa...
HoviArt-terveisin,
Malla
keskiviikko 28. toukokuuta 2008
Anttolan Hovin kartano täyttyy taas taiteesta
Tasan kuukauden päästä Anttolan Hovin kesäisen idyllisessä kartanomiljöössä eletään ensimmäistä HoviArt 2008 taidenäyttelyn aukiolo-päivää. Kun edellisen illan avajaishumusta toivottavasti ehjin nahoin selviytyneet taiteiljat vielä raukeina oikovat raajojaan, ovat ensimmäiset näyttelyvieraat kenties jo löytäneet tiensä kartanolle. Huikeiden taideteosten hiljentämä kulkija ei ehkä arvaakaan, kuinka sikala muuntuu töpselinokkain kodista ainutlaatuiseksi galleriatilaksi tai kuinka meijeri ja mylly saavat uudeksi tehtäväkseen toimia näyttämönä modernille videotaiteelle. Tämän blogin tarkoituksena on kertoa HoviArt näyttelyn rakentumisesta viimeisen kuukauden ajalta. Matkaoppaannanne taidenäyttelyn ytimeen toimii pääsääntöisesti allekirjoittanut, HoviArt 2008 -taidenäyttelyavustaja Malla. Tervetuloa mukaan.
HoviArt-touhutäti Lispe kartanon päärakennuksen portailla.
Uutta häikäisevää näyttelyä odotellen...
HoviArt-touhutäti Lispe kartanon päärakennuksen portailla.
Uutta häikäisevää näyttelyä odotellen...
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)
